Kissa-allergia

Sopiiko siperiankissa tai neva lemmikiksi kissa-allergiselle?

Alkuperäinen teksti: Henna Kartano (http://www.soulsibsters.com/allergia)

Tausta

Tärkein kissa-allergiaa aiheuttava proteiini on Fel D1. Tätä proteiinia erittyy kissan syljestä, ihosta (hilse) ja peräaukon rauhasista. Fel D1 -proteiinin voidaan katsoa aiheuttavan n. 60 % kissa-allergioista. Allergiaoireet vaihtelevat lievästä silmien kutinasta hankaliin astmaoireisiin. Ihmiset, jotka ovat allergisia vain kissoille, ovat yleensä allergisia juurikin tälle Fel D1-proteiinille, sillä vain kissat tuottavat sitä.

Käynnissä olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki kissat tuottavat jonkin verran Fel D1-proteiinia. Hormonit ja stressi kontrolloivat Fel D1-proteiinin tuontantoa ja eritystä. Yleisesti ottaen korkeimmat pitoisuudet on havaittu leikkaamattomilla kolleilla. Myös tiineillä ja imettäville emoilla sekä pennuilla on selkeästi normaalia korkeampia Fel D1-pitoisuuksia.Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että tällä proteiinilla on osoitettu olevan kriittinen rooli kissanpennun varhaisessa kehityksessä. Fel D1-proteiinin määrä kuitenkin vaihtelee suuresti kissakohtaisesti.

Niillä siperiankissoilla, joilla on matala allergeenipitoisuus, ei ole havaittu eroa sukupuolien välillä. Kuitenkin kaikista matalimmat allergeenipitoisuudet on havaittu olevan siperiankissauroksilla. Leikatuilla kissoilla pitoisuudet ovat matalampia leikkaamattomiin verrattuna.

Fel D1-proteiinin lisäksi kissoissa on havaittu yli 12 muuta allergeenia. Ihmiset, jotka ovat allergisia myös muille eläimille (erityisesti hevosille/kaneille) tai ruoka-aineille (erityisesti kananmuna, sianliha), usein myös reagoivat siperiankissoille, joilla on matala Fel D1-pitoisuus.

Tämän lisäksi ihmisten reaktiot allergeeneille (mukaanlukien Fel D1) ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti. Jos naapurin kissa-allergikko ei ole saanut oireita siperiankissasta, se ei ole mikään tae siitä, että myöskään sinä et oireita saisi.

Siperiankissa ei ole allergisoimaton

Siperiankissoja on mainostettu "hypoallergeenisina". Tätä on perusteltu sillä, että siperiankissat eivät tuota Fel D1-allergeenia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kaikki kissat tuottavat jonkin verran tätä proteiinia.

Siberian Research on testannut yli 300 siperiankissan sylki- ja karvanäytteet. Noin puolella siperiankissoista oli selvästi matalammat Fel D1-allergeenitasot kuin ns. normaalilla maatiaiskissalla. Joillakin tämän tutkimuksen siperiankissoilla oli jopa poikkeuksellisen matalat allergeenitasot, mutta muutamalla ne olivat myös selkeästi keskimääräistä korkeammat.

Kaikki siperiankissat tuottavat jonkin verran Fel D1-allergeenia. Tutkimuksissa on havaittu, että Fel D1-proteiinilla on tärkeä tehtävä varhaisessa kissanpennun kehityksessä. Maatiaskissoilla on havaittu suuri vaihtelu Fel D1-tasoissa, mutta vielä suurempi vaihtelu on havaittu siperiankissoilla.

On myös pohdittu, voisiko siperiankissojen tuottama Fel D1-proteiini olla erilainen kuin muilla kissoilla. Siperiankissojen tuottamaa Fel D1-proteiinia on tutkittu rakenteellisesti ja kemiallisesti. Eroja ei ole havaittu proteiinirakenteessa muiden kissojen tuottaman Fel D1-proteiinin välillä.

Jotkut kasvattajat väittävät kasvattavansa allergisoimatonta linjaa. Sellaista ei kuitenkaan ole olemassa. Tätä on tutkittu useissa kissaloissa, jotka kasvattavat siperiankissoja. Tutkimuksissa todettiin, että kun yhdistettiin kolli ja naaras, joilla molemmilla Fel D1 oli normaalitasolla, myös kaikilla pennuilla Fel D1 oli normaalitasolla. Kun joko kollilla tai naaraalla oli tavallista matalammat Fel D1-tasot, noin puolella pennuista oli normaalia matalampi allergeenitaso. Jos molemmilla pentueen vanhemmista oli matalat allergeenitasot, pentujen allergeenitasot vaihtelivat todella matalasta aina normaalitasoon saakka.

Allergiatestauksesta

Ihmisen allergiatestien (ihopistokoe / seerumin IgE-vasta-aineet) avulla saadaan selville herkistyminen, mutta testi voi olla positiivinen, vaikka oireita ei olisikaan. Allergiatestin tulos tulee aina arvioida yhdessä oirekuvan kanssa. Testit eivät myöskään ennusta, aiheuttaako perheeseen suunnitteilla oleva lemmikkieläin allergiaoireita.

Vaikka allergiaa olisi, useat allergiset sietävät lemmikkiä kuitenkin hyvin ja luonnollinen siedättyminen on myös mahdollista. Hyvä uutinen on myös se, että eläinallergioissa ei tapahdu pahenemista, eli lievät oireet eivät pahane, jos altistuminen jatkuu.

Lääkehoito on tavanomaista allergian hoitoa. Pistossiedätystä koira- tai kissa-allergiaan annetaan harvoin, ja kliiniset kokemukset siedätyshoitojen tehosta ja sivuvaikutuksista vaihtelevat.

Yhteenveto

Allergisoimatonta kissaa ei ole olemassa. On totta, että noin 50 %:lla siperiankissoista on havaittu matalampia Fel D1-allergeenipitoisuuksia kuin muilla kissoilla keskimäärin. Fel D1 on merkittävin kissa-allergiaa aiheuttava proteiini, mutta muita allergeeneja on kuitenkin myös yli 12 eikä täten allergisoimattomuutta voida ennustaa tai perustella pelkällä Fel D1-pitoisuudella.

Jos olet saanut allergiaoireita kissoista, harkitse erityisen tarkkaan kissan, myös siperiankissan, hankintaa. Kissa on elämänkumppanisi hyvässä lykyssä seuraavat 20 vuotta. Kissa ei ole mikään testikappale, joka voidaan huoletta laittaa kiertoon, jos yhteiselo ei sujukaan. Kissa on vahvasti reviiritietoinen eläin ja stressaantuu ympäristön muutoksesta.

Lisäksi jos asunnossa on ollut kotieläimiä, hyväkään siivous ei poista allergeeneja hetkessä. Kissan allergeenit tarrautuvat erityisen hyvin, kulkeutuvat muun muassa listojen alle ja säilyvät siellä jopa vuosia.

Lähteet & kuvat:

- http://www.siberianresearch.com/cat-allergies/
- https://www.duodecimlehti.fi/duo13220

Ylin kuva: Ronja Räikkönen
Keskimmäinen kuva: Heli Holma
Alin kuva: Ira Turunen