Kasvatus

Rotukissakasvatuksen tavoitteena on terve ja hyväluonteinen siperiankissa, joka edustaa rotuaan parhaalla mahdollisella tavalla, tyytyväisen omistajan onnellisena lemmikkinä.

SIBY ry:n kasvattajat pyrkivät tähän tavoitteeseen kasvatuskissojen huolellisella valinnalla ja suunnitelmallisella kasvatuksella. Mikä tahansa pentujen teettäminen ei ole kasvatusta. Kasvatuksessa on tärkeä miettiä, mitä lisäarvoa juuri kyseinen yhditelmä mahdollisesti tuo jo olemassa olevaan kantaan. Kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä ja kauaskatseista perehtymistä rodun taustoihin, historiaan, sukutauluihin ja terveystilanteeseen. Kasvatuksella tulee olla koko rotukantaa palvelevia päämääriä, jotka perustuvat tietoon rodun yleistilanteesta, terveydestä, geneettisestä rakenteesta ja tyypistä. Kasvattajien tulee tuntea rodun merkittävimmät kantalinjat ja seurata hyvässä kontaktissa muiden saman rodun kasvattajien työtä. Rodulle ominaisen tyypin säilyttäminen ja terveyden varmistaminen on kasvatuksen keskeinen päämäärä.

Kasvattajalta vaaditaan aikaa, rahaa ja vastuuta. Kissojen perusteelliset terveystarkastukset, laboratoriotestaukset, rokotusohjelmat ja myös näyttelytys - eli oman kasvatustyön julkinen esittely ja arvioittaminen - ovat huolellisen ja laadukkaan perushoidon ohella vaativia asioita. Jokaisen oman kasvatin matkaa on seurattava niin terveyden kuin eläinsuojelunkin kannalta koko kissan pitkän elämän ajan. Kasvattaja on pennun ja uuden omistajan turvaverkko.

SIBY ry:n hallitus valvoo kasvattajalistallaan olevien kasvattajien toimintaa ja puuttuu siihen tarvittaessa. Hallituksella on myös oikeus evätä kasvattajajäsenyys, jos se katsoo kasvattajan toiminnan olevan vastoin yhdistyksen kasvatusperiaatteita.

FI*Pikku-Priin L-pentue
Kuva: Heli Holma

Aloittaisinko kasvatuksen?

Jos olet kiinnostunut aloittamaan siperiankissan kasvatusharrastuksen, tarvitset aluksi rekisteröidyn kasvattajanimen. Kasvattajanimen hakeminen edellyttää Kasvattajan peruskurssin suorittamista. Kissaliiton sivuilta löydät tarkemmat ohjeet nimen hakemiseen ja lunastamiseen.

Luonnollisesti tarvitset myös laadukkaan kantanaaraan, jonka valinnassa kannattaa pyytää kokeneemman kasvattajan apua. Hyvin usein aloittava kasvattaja saa ystävällistä tukea juuri siltä kasvattajalta, jolta naaraansa ostaa, mutta SIBY:n piirissä keskinäinen mentorointi sukulinjoihin katsomatta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kaikki kasvattajamme vastaavat kysymyksiisi parhaan kykynsä ja kokemuksensa mukaan.


Sijoitusnaaras
Hyvin suositeltava ja turvallinen tapa aloittaa itsenäinen kasvatus on sijoitusnaaraalla kasvattaminen. Toisinaan kasvattajat tarjoavat erityisen hyvää pentua sijoitukseen, ja tämän myötä muodostuu luonnollinen yhteistyö sinun ja kokeneemman kasvattajan välille. Naaras luovutetaan tavallisesti yhteisomistukseen tai vakuusmaksua vastaan sijoitukseen uuteen kotiin, ja sillä teetetään erikseen sovittu määrä pentueita kasvattajan rekisterinimen alaisuudessa. Kun pentuemäärä on täyttynyt, naaras siirtyy sijoituskodin omaksi, joko steriloituna tai jatkokasvatukseen uudelle kasvattajanimelle.

Sijoitusnaaraan hankkimalla saa korvaamatonta käytännön kokemusta kasvatustyöstä: oppii hoitamaan tiineen naaraan, syntyvät pennut, paperi- ja terveysasiat, kokemaan myös pentujen luovutuksen tuskan, ja saa kaikin puolin realistisen kuvan rodusta ja sen kasvatuksesta. Yksin ei kuitenkaan tarvitse selvitä, vaan kasvattaja on tiiviistä mukana ja viime kädessä vastuu pentueesta ja pentujen luovutuksesta on hänellä. Sijoitussopimuksen jälkeen aloittavalla kasvattajalla on huomattavasti paremmat tiedot ja taidot aloittaa itsenäinen kasvatus kuin itsekseen aloittavalla. Sijoitussopimuksen tekoon ei tarvita oman kasvattajanimen rekisteröintiä.

Siitoskollitoiminta
Osa siperiankissojen sijoitussopimuksista tehdään kollipennuista. Koska leikkaamattoman kollin pito on useimmille kasvattajille mahdotonta samassa kodissa kasvatusnaaraiden kanssa, monet siitostasoiset kollipennut sijoitetaan uuteen kotiin. Sijoitussopimus on vakuusmaksu- tai yhteisomistusperusteinen, ja kolli siirtyy (useimmiten kastraattina) sijoituskodin omaksi, kun sovittu pentuemäärä on täytetty.

Siitoskollin koti saa nauttia komean ja lempeän jättiläisen seurasta ja usein aktiivisemmasta näyttelyharrastuksesta kuin naaraan kanssa. Kollinpidon realiteetit tulevat myös aika selviksi: astuva nuori macho saattaa lauleskella keväisin komeita aarioita, ja suihkauttaa aktiivisimmillaan kevyen eau de Collin lehahduksen ympäristöönsä. Todellinen kissarakkaus kestää kyllä tämän.

Vastalahjaksi kollikoti saa mainetta ja kunniaa: monet siperiankissa-machot ovat rakastettuja ja ihailtuja koko rodun harrastajien piirissä, ja niiden luonne on kuitenkin pohjimmiltaan täynnä äärimmäistä kiintymystä omaan perheeseen. Kehrääviä mammanpoikia hurjasta näyttävyydestään huolimatta!

Sijoituskollin myötä kertyy huomattava määrä asiantuntemusta myös kasvatusasioista: astutuksen paperiasiat ja käytännöt, sukutaulujen ja genetiikan tuntemus, laaja ystäväpiiri harrastuksen parissa, ja oman kollin jälkeläisten kehityksen seuraaminen vievät syvälle rodun tuntemukseen.

Siitoskolleja voi toisinaan hankkia myös suoraan omaksi, mutta lupaavimmat pojat otetaan talteen sijoitussopimuksin. Kollinomistajalla ei tarvitse olla rekisteröityä kasvattajanimeä, pelkkä Kissaliitolle allekirjoitettu siitosuroksen omistajan sitoumus riittää.

FI*SoulSibster's B-pentueen pojat
Kuva: Henna Kartano